Näytetään tekstit, joissa on tunniste leipominen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste leipominen. Näytä kaikki tekstit

maanantai 2. huhtikuuta 2012

poropeukalon keittiössä: mutakakku

Tylsän päivän kunniaksi sain megaidean: leivon mutakakun ja otan jokaisesta vaiheesta kuvan, jotta saan hienon kuvitetun blogitekstin tästä projektista. Noh, tämä projekti loppui nolosti palaneeseen kakkuun! Mutta jumankekka kun tähän kerran ryhdyttiin niin toteutetaan kanssa! Olen saanut tämän reseptin ystävältäni. En tiedä reseptin alkuperäistä löytöpaikkaa, mutta tämä on aika perusresepti. En siis usko tekeväni suurta vääryyttä, vaikka en osaakaan ohjata teidän alkuperäisen reseptin lähteille. Tässä tulee:

  • 200 g taloussuklaata
  • 200 g voita
  • 4 kananmunaa
  • 2 dl sokeria
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 2½ dl vehnäjauhoja




1) Sulata suklaa ja voi kattilassa miedolla lämmöllä.



2) Kun suklaa ja voi ovat sulaneet ja seos on juoksevaa, nosta kattila lämmöltä. Anna seoksen jäähtyä.


3) Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi.



4) Sekoita leivinjauhe vaahdon joukkoon.


5) Yhdistä suklaaseos ja munavaahto. Suklaaseos "uppoaa" vaahdon joukkoon, joten muista sekoittaa huolellisesti!


6) Lisää jauhot siivilän läpi. Sekoita varovasti.


7) Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun irtopohjavuokaan.


8) Paista 225 asteessa n. 15 minuuttia!

15 minuuttia oli meidän tapauksessa liikaa. Kakkuparka paloi. Ja en huomannut sitä ajoissa, koska leikin kamerallani. Oletin että 15 minuuttia on sopivasti, koska viimeksi kun tein tämän saman kakun, niin se paloi silloinkin. Jep. Silloin se oli uunissa n. 20 minuuttia. Nyt se oli siis vähemmän aikaa ja paloi pahemmin kuin viimeksi! Millä logiikalla, saanen kysyä?!


Annoin kakun jäähtyä ja leikkasin palaneen kerroksen pois. Löytyihän sieltä keskeltä sitä mutamaista ihanuuttakin!
Päälle tomusokeria ja ei siitä edes huomaa että se meni pilalle!

Söin kakun appelsiinimarmeladilla. Vadelmien kanssa olis kaikkein parasta, mutta mulla ei ollut. Ja olisin tietysti voinut laittaa marmeladin nätimminkin tohon, mutta eeeeeei ku tiputtelin vaan tollaisia kökkösiä siihen. Kuinka kuvauksellista!

Piti jostain kumman syystä tuulettaa kun otin kakun uunista... Ja yksi neiti tuli heti haistelemaan lumisadetta!

Näitä näpsyjä otin sillä aikaa kun kakku oli uunissa. Olisi varmaan kannattanut mielummin vahtia kakkua?

Reseptivihko. Whoop.
Omppu ja Myy-rasia. 
Mörkö-teerasia. Se ei näyttänyt pölyiseltä ennen kuin katsoin kuvaa. :D

Salvador Dalí -kalenteri jonka sain kaverilta synttärilahjaksi. Se oli ostanut sen Prahan-reissulta. (Huomatkaa myös mun ihanat verhot. Äidin vanhat, suoraan jostain 80-luvulta.)
Jääkaapin ovessa parit magneetit ja kortit. Lisko-magneetin ostin itselleni tuliaiseksi pari kesää sitten Barcelonasta. Alempi kortti on kaverin Prahasta lähettämä, ja ylempi äidin lähettämä nimpparikortti (se on ollut tossa ovessa viime kesästä asti, mutta se on niin symppis.) Kun mä muutin tähän kämppään viime keväänä, niin äiti kysyi mun osoitetta, "että kortit tulee oikeaan osoitteeseen". Nauroin, että mistä lähtien se on mulle mitään kortteja lähettänyt ja annoin osoitteeni. Parin päivän päästä tuli eka kortti. Ja sen jälkeen aina välillä on tullut postissa tällaisia söpöjä ylläreitä. Äiti on ihana. <3

Toivottavasti tästä on jollekin iloa, vaikka itse onnistuin mokaamaan saman kakun jo toiseen kertaan. Pieni vinkki: kannattaa vahtia sitä kakkua ettei se pääse palamaan! ;) Mutta kyllä se oli ihan oikeasti hyvääkin vaikka menikin vähän pieleen! Aion laittaa sen paloiksi ja pakkaseen vierasvaraksi. Toi on ihan hyvää pakastettunakin.

Oli muuten kivaa säätää noita kuvien värejä Photoshopilla pitkästä aikaa. Tuli ihan "villit" teinivuodet mieleen, jolloin olin kuin liimattu Photoshopin ääreen. Täytyisi väkertää joku kiva banneri tänne. Yksi idea muhiikin jo mielessä. :)

keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

naminami-sämpylät

Voi tätä keikkalaisen elämää. Mulla on viime aikoina ollut pelkästään yövuoroja, ja siksi mun päivärytmi on ihan hukassa. Tänäänkin heräsin vasta klo 13.45, mutta ajattelin että menköön, koska olen menossa taas torstain ja perjantain väliseksi yöksi. Eletään nyt tällä yörytmillä vähän aikaa. Lauantaina lähden äidin luokse käymään, eiköhän se rytmi sillä jo vähän parane.


No, tänään kuitenkin herättyäni olin sellainen tarmonpesä, että leivoin sämpylöitä! Tällä Kotikokista bongaamallani ohjeella olen ennenkin leiponut, ja tulee muuten pehmosia ja hyviä! Ja ovat pehmeitä vielä seuraavanakin päivänä. Aa namnamnam! (Pointsit sille joka muistaa mistä elokuvasta tuo "Aa namnamnam" on :D.)



  • 1 l vettä
  • 3 tl suolaa
  • 2 rkl sokera
  • 1½ rkl siirappia (itse laitoin hunajaa)
  • 2 pss kuivahiivaa
  • vehnäjauhoja
  • sämpyläjauhoja
  • loraus öljyä

Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi ja lisää siihen suola, sokeri ja siirappi. Sekoita veteen jauhojen seassa kuivahiiva. Vehnäjauhoja ja sämpyläjauhoja tulee taikinaan suunnilleen sama määrä (itse tein puolikkaan taikinan ja jauhoja meni n. 9dl). Lisää öljyä taikinan teon loppuvaiheessa (itse laitoin aika reilun lorauksen oliiviöljyä). Kohota hyvin. Vaivaa taikinasta ylimääräiset ilmat pois ja muotoile siitä pötkö, jonka leikkaat paloiksi. Paista sämpylät hyvin kohotettuina 225 asteessa noin 10 minuuttia.




Ja soitossa on Fallulahin The Black Cat Neighbourhood -levy.



En ookaan ennen nähnyt tota videota. Aika jännä.